31.8.2014

Childish?








Olevinaan ainakin. Ehei, en mä haluais takas lapsuuteen, en ainakaan nyt. Paitsi ehkä sen suhteen, että asiat saattais jollain asteella olla paremmin. Ehkä.
Oon kyllä ihan semityytyväinen elämääni ainakin nyt. Oon saanu juteltuu Matiaksen kanssa taas pitkästä aikaa ja oon sen takia ihan supertyytyväinen, vaikka tuli sanottuuki aisoita, joita alon katumaan melkee heti tai tuli sellane olo et "I SHOULDN'T SAY THAT" mut meh, ehkä ihan hyvä et sanoin ääneen asiat.

Hassua. Elämä on aika hassua. Vai onko sittenkään?



25.8.2014

Will you show me the way?







mul on maailma paras jätkä, joka lainas sen paitaa ja hupparii♥


Koska Owl City on paras ja laulunsanat on massaa, niin siks. Mä en koskaan tykkää laittaa laulun sanoja postauksien otsikoiksi [ ja voi kyllä, kumoan itseni saman tien -, joskus muutenkin tulee laitettua ], koska meh, ei ne oo mun tyyliä. Joihinkiun blogiehin ne sopii, mutt mä tykkään keksiä itse otsikkoni.

Mutta vaan sillon, jos mulla on luova aikakausi käynnissä.

Eikä tälläne vittumainen fiilis, joka ei lähe sitten millään. Huoh.
Mulla oli kyllä ihan supermukava viikonloppu kämpällä, jos ihan totta puhutaan. Mä sain muutamat kuvat [ tästä varmaan postausta.. ], sain ajateltua ja pelätä kuoliaaksi pimeetä metsää. Kiitos kauhupelit, kiitos.

Mikä siinä pimeydessä sitten pelottaa? Äh, mä en kestä sitä shaipaa et jokane on yksilö ja eriasiat pelottaa. Koska mä uskallan väittää, että 99,99% väestöstä pelottaa just pimeydessä se, että joku kattoo sua sieltä takas. Hassua.

Ajatus katkeilee. Voisin kokeilla jotain hienoa piirrustusta, mutta meh, oon laiskapaska [ ja paska tällä hetkellä muutenkin, omasta mielestäni, eli ei, en kerjää sääliä :--) ] enkä jaksa. Ehkä sen sijaan hakkaan hetken bäfää tai katon ihkua Five Night at Freddy's ja iki-ihanaa Harslya. Tai sitten masennun. Noh, vaihtoehtoja ainakin riittää.


19.8.2014

"Emilia mitä sä teet?"












Ihmisten perseitä tuntuu kutittavan enemmänkin se, että mä olen koneella ja laataan kuvia/pelejä, kuin se, mitä mä teen muuten. Mä en ymmärrä, miten ihmiset aina onnistuu valittamaan mulle mun tekemisistä just sillon, ku mä oon koneella, mutta kappas kepponen, ei ketään kiinnosta kun mä oon itkemässä huonene nurkassa/vaatehuoneessa/sängyllä.

Nohnoh, jotta koko kirjotus ei menis pelkäksi valittamiseksi ni voisinki sanoa, että mulla on ollut "todella" hauskat muutamat päivät. Asiahan on nyt niin, että mulla on ollu hyviäkin hetkiä tässä viikkojen aikana, mutta jos ihan totta puhutaan, joka ikinen päivä on tasan päättyny siihen, että mää on ahdistunu. Ja voi kyllä, noi kuvat on muutamien viikkojen takaa sillonku oli viel kiva auringonpaiste.

Okei, perun sanani. Tätä kirjoittaessa tuolla pihalla OIKEASTI paistaa aurinko, eikä siellä sada. Hassua. Oon myös pohtinu hassuja kysymyksiä hassunhauskoista aiheista. Eipä miun viikkoihin kuulu mitään uutta.

Ja mulla ei ole vieläkään kahvia. Ei joku haluais tulla tänne mulle sitä keittämään?


13.8.2014

Better graphics doesn't mean a better game | Peliasiaa

Gaming rule 68#


Mikä tekee pelistä hyvän? Mitkä ovat "hyvän" pelin kriteerit? 

Nii'i. Sen kun tietäisi. "Hyvät pelit on tehty hyvista, tarkoista grafiikoista, mahtavasta tarinasta, mahtavammasta musiikista sekä parhautta hipovasta pelattavuudesta!"

Mä olen ennenkin puhunut pelaamisesta. Viime kerralla aiheena vaan oli enemmänkin konsolit, "aseet", oma kokemus pelaamisesta ja mikä tärkeintä -, pleikkarin ohjaimen ylistys.

Nyt kuitenkin mun olis tarkotus puhua hieman grafiikoista, tarinasta, pelien musiikeista ja pelattavuudesta. Mun tuurilla kuitenkin eksyn sivuraiteille, nohh, ehkä te selviätte sen verran..

GRAFIIKAT, on asia, johon pelaajat yleensä kiinnittää ensimmäisenä huomionsa. Peleiltä aletaan pikkuhiljaa vaatia realistisia grafiikkoja, mutta yleensä panostettaessa grafiikkoihin [ ja uskomattoman realistisiin kasvoihin.. ] tarina kärsii. Ei aina, useimmiten. Ja tarinan kärsiessä, peliä ei huvita pelata, vaikka olisi kuinka realistiet miehen kasvot. Tai naisen.

Oikeastaan, mä otan itse mielummin huono grafiikkaisen pelin hyvällä tarinalla. Oikeasti. Jos pelissä on hyvä tarina, se voittaa mennen tullen hyvä grafiikkaisen pelin huonolla tarinalla. Koska mulla loppuu nopeasti kiinnostus peliin jos tarina ei nappaa.

Sitten on niitä pelejä, mitä voisi pelata uudestaan ja uudestaan. Esimerkiksi Sly Cooperit. Mä rakastan niiden tarinaa, kakkosen ja kolmosen, jos pilkunviilaajiks ruvetaan. Jos tarina on pelissä kiinnostava, mun on pakko pelata ne ensin suomeksi, jos tähän on siis mahdollisuus, ja sitten vasta englanniksi.
Slyissa grafiikka ei ole vielä niin hyvää, Sly 4'sessa se hippokin jo sitten miu makuun aivan liian hyvää Sly peleiksi. Asiaan tosin saattaa vaikuttaa se, että todellisuudessahan Sly 2+3 on pleikkari 2'selle, kun taas Sly 4 on suunniteltu PS 3'selle.
Ymmärtääkseni.

Ja sitten on tietenkin "ylistetty" Telltale. The Walking Dead ja Wolf Among us -peleistä tuttu peliyhtiö. Jälleen yksi pelejä valmistava yritys, joka tekee mahtavilla tarinoilla varustettuja, sarjakuvamaisia pelejä, jotka todellakin sieppaavat mukaansa. Vaikkei Telltale grafiikallaan hämmästytäkään, ovat tarinat saaneet paljon kiitosta. Monet ovat ylistäneet, ymmärtääkseni, kuinka hieno tarina peleistä löytyy etcetc.

Pelattavuus on myös yksi pelien ominaisuuksista, jotka vaikuttavat siihen, pelaako pelin loppuun vai ei. Itse olen huomannut, ettei miu tee mieli pelata pelejä, joissa on jotenkin hassu ohjattavuus/se tökkii/on muuten vaan perseestä.
Oon myös joskus kailottanut, kuinka hyviä FPS'ssät ovat vaan enpä enää -, kolmannesta persoonasta kuvatut ovat tällä hetkellä tuplasti parempia. Tosin, pelilistoilta löytyy vielä Bäfä.. Viikonlopuksi löytyikin juuri tekemistä.

Mä en sitten tiiä, jokasella on oma makunsa pelattavuudesta ja silleen, valitettavasti mä en voi vaikuttaa siihen.

Tarinasta jo puhuttiinkin w/grafiikka, ah, pelimusiikki. Mä en koe, että musiikki on hirveän suuressa osassa peleissä. Joo tokihan sillä saa luotua tunnelmaa ja niin eespäin, mutta. Kun. Se. Ei. Ole. Niin. Tärkeää. Paitsi tappelukohtauksissa.
Siinä tarvitaan oikeesti jotain eppistä battlemusiikkia koska ainakaan mä en jaksa kuunnella, jos joku huutelee joitain "taisteluhuutoja"/"reploja" seillä kesken taistelun, ehei.

Mä en muutenkaan ymmärrä, miten ihmiset kokee jotenki pelimusiikin tärkeeks. Mä harvemmin pelaan äänet päällä, just sen takia koska sielta saattaa tulla melkeen mitä ääniä tahansa, plus vihaan tiettyjen pelien ääniä ja mulla soi yleensä oma musiikki kuulokkeista, jos tarkkoja ollaan.
Hassua.

Jokasella kuitenkin on mielipiteensä tästäkin, ainakin pelaajilla, miksei muillakin.

Mä olen monessa kohdassa hehkuttanut, miten paljon parempi pleikkari on, kun verratana boxiin. Pleikkarin ohjain sopii käteen paremmin, mun mielestä siihen tulee paremmat yksinoikeuspelit.. Se on vaan kaikin puolin mulle parempi konsoli.

Mutta mä olin väärässä. 

Mun on pakko nyt myöntää tää, mutta tasan yks kohta mun superpitkästä listasta on virheellinen. Mun uusin rakkaus, Tomb Raider, tulee _yksinoikeuspelinä_ boxille. Mun suureksi suruksi Rise of the Tomb Raider tulee boxille. 

Hnnnggg. 

Oikeastaan tässä asiassa lohduttaa se, että sopimushan ei ole lopullinen. + Miun ei ole järkeä hommata Onea yhden yksinoikeuspelin takia. 

On myös hassua ajatella, että ihmiset oikeasti valitsee konsolinsa yksinoikeuspelien mukaan. Okei joo, mä ymmärrän, ne on tärkeitä ja yksinoikeuspeleillä yriteään varmistaan konsolin myytävyys ja silleen, mutta tokihan on menetys, jos ei jokin tietty peli tulekaan sille konsolille, jonka sä omistat.
Tää myös pistää miettimään, että kumman konsolin tulen ite joskus tsiljoonan vuoden päästä tulevaisuudessa hankkimaan. Ja voi kyllä, mä mietin sitä jo nyt, vaikka sillä ei ole minkäänlaista seksuaalista merkitystä mihinkään suuntaan.

Uskoakseni.

En siltikään väitä, ettäkö Boxi olisi huono konsoli. Mut mä en myöskään sano, että se olis tän yhen yksinoikeuspelin myötä parempi konsoli, kuin Pleikkari,


Yh, eikai tästä muuta voi sanoa. Ainakaan nyt. Katsotaan sitten myöhemmin. Propsit sille, joka luki kokonaan ;)


9.8.2014

Graffiti























Se fiilis ku tajuat että koulut alkaa ylihuomenna. Hassua, sanoisinko. Pääsen alottaan amiksen. Jes. Tosin, huonojakin puolia löytyy, jos totta puhutaan. Mut mä en jaksa tai halua keskittyä niihin. Mua ei huvita keskittyä niihin. "Ei kannata olla pessimisti, ei se kuitenkaan onnistu", lause, jonka mun fiksu hissan/uskonnon/yhteiskuntaopin opettaja laukas. Ja vissii ainoo lause, minkä oikeesti muistan yläasteen opetuksista,.

Mä en oo koskaan ollut mikään varsnainen priimus koulussa. Silti osallistuin tukioppilastoimintaan ja olin vapaaehtosena kaikessa kivassa. Mut mä en kuitenkaan haluu sitä aikaa takas. Mä en haluu palata takas siihen luokkaan, koulusta puhumattakaan. Vaikka noi kolme vuotta oli yksiä parhaimpia vuosia, mä en halua takaisin. Ihan vaan sen takia, koska pitää siirtyy eteenpäin.

Ainakin mä haluan.

Olin kuitenkin eilen illalla kuvaamas tuol Salon graffiti seinäl. En muuten omista oikeuksia noihin graffiteihin. Mun piti ottaa asukuvatki mut sit se hiukan jäi mut nah barh, tää kelpaa hyvin. Ainakin mulle♥ Olin myös  sosiaalinen ja kävin akvaariolla , tarjosin tynskälle kahvit ja sillee. Oli hauska päivä. Ainakin siihen asti kunnes jäin lukkojen taakse. Niijjuu ja Tynskä oli kiva ja oli mukana ja autto kuvaamises♥

btw, kuunnelkaa viel Neuvostoliiton kansallishymni, kun joku ystävällinen Ano sen tonne kommenteihin joskus linkkas♥