26.4.2015

Kierin tästä kaivoon, enkä tule enää ikinä pois


 photo pleikkari1jr_zpskr83kcog.jpg

 photo pleikkarijr_zps3ygznycv.jpg

Tui, innostuin eilen hieman piirteleen Rikun poskeen ja kokeilemaan miten pleikkarilla pelaaminen onnistuu nykyisin; musta on tullut liian tottunu näppäimistöön, eikä siitä pelaamisesta oikeen mitään tullut. Vaikka kyseessä olikin Sly 3, joka on tullut vedettyä ihan tarpeeksi monta kertaa läpi.. Jos vaikka Kingdom Heartsia kokeilis seuraavaks - ellei se levy sitten oo liian naarmuuntunu....

Tää päivä onkin mennyt lähinnä sängyssä makoillessa ja Disney-leffoja kattellessa - sekä koirulin kanssa lenkkeilyä. Kahvivaje on juttu joka tapahtus kanssa, heikotuksesta puhumattakaan. Tui, nyt menen katsomaan Pocahontaksen loppuun :3

22.4.2015

Mulla on jotai vanilla capuccinoa??????????





Mun juotava on jotain tosi epämäärästä, mut se maistuu hiuka capuccinolta, mut se ei kuitenkaan oo capuccinoa.
Mä oon muutenki miettiny viimest päivät et mite siistii se olis oikeesti osata jotain kahvien tekemistä. Siis muutaki kuin vain perussuodatin kahvin. Äyh, ne koneetki mitkä lie maksaa vissii iha hirveesti? Emmä tiiä.

Oon muutenkin tosi materialistiluonne, et ilahdun jos oikeesti saan jotain materiaa. Tai kahvia. Tai kaakaota. Tai suklaata. Ok mitä tahansa konkreettista, ok?
Mut seki tekee oikeesti iloseks jos ihmiset tekee jotain kivaa sulle, ilman et pyydät erikseen sitä.

Mä en oikeesti osaa kirjottaa mitään tällä hetkellä, mulla ei oo kuvia, eikä aikaa kuvata, stressaa jutut ja en tyksi elämästä, liian hankalaa elämä. Ja kirjoittaminen. Kaikki. Hankalaa.

15.4.2015

Se on yhdentekevää jos unohtaa


 photo capuccino1jr_zpsz5wn7pai.jpg

Mulla on ollut periaate parisuhteissa siinä määrin, et en ala seurusteleen luokkalaisen kanssa. Mä oon nähny, mitä se tekee ihmiselle, kun entinen pari on samalla luokalla. Se on asia, jota mä pyrin välttämään viimseen asti.

Mä en ymmärrä, miks suurin osa suomalaisista bändeistä saa mut ajatteleen, et olisko kaikki voinu sittenki korjaantuu, et olisko mun ja mun eksän suhde jotenkin korjaantua? Todennäköisesti ei. Ja kaiken lisäks oon oikein tyytyväinen eroon, ei siinä mitään, ottaen huomioon että nykynen on paljon, paljon parempi.

Mä tykkään kuunnella ihmisten naisihanteista ja mieltymyksistä, ne on asioita, jotka oikeesti rauhottaa mua. Kaiken lisäks mul on yks tarina jota rakastan. Se on oikeesti ihan paras tarina ja pyydän et Riku kertoo sen mulle ainaku mua masentaa.

"Menin amikseen ja ensimmäisil viikoil näin siel maailman söpöimmän tytön. Mul kesti pari kuukaut mut kerranki uskalsin oikeesti mennä puhumaan sille. Ilmeisesti sil oli tylsää koska oikeesti puhus takas, ja tykättiin joistain samoist asioist. Pisti mut kans kattoo TWD:n. Mut täst pari kuukaut myöhemmin tä maailman söpöin tyttö tuli meille yöks, ja siitä tasan kuukaus myöhemmin päädyttiin yhteen. Olen tyytyväinen tilanteeseen."
→ Riku, 2k15 



12.4.2015

Luontoa


 photo kaumlmppauml10jr_zpsvxesaaz9.jpg

 photo kaumlmppauml9_zpsyccdbvel.jpg

 photo kaumlmppauml7_zpscxdmv6oi.jpg

 photo kaumlmppauml8jr_zpsplopkwoj.jpg

 photo kaumlmppauml6jhr_zpswoe57zqo.jpg

 photo kaumlmppauml11_zpsvxrqdmy1.jpg

 photo kaumlmppauml14_zps0roc6knv.jpg

 photo kaumlmppauml13_zpsqnpaclow.jpg

 photo kaumlmppauml12jr_zpsocckzzu9.jpg

 photo kaumlmppauml4_zpsfyewq8ku.jpg

 photo kaumlmppauml5_zpse26ujlob.jpg

 photo kaumlmppauml15_zpsbuqbuvc4.jpg


Mä kävin just sen 228 kuvaa läpi. Loppupeleissä en ees kulkenut kämpällä paljoa mitään kamera kädessä, vaan ne kaikki kuvamäärät koostu oikeesti lähinnä siitä, että mulla oli miljoona ja yks kuvaa tasan yhestä kohteesta.

Oppisin kuitenkin viikonloppuna säätämään kamerani asetuskia, mikä on jo saavutus. Yritettiin kuvata Katjaliini kanssa tähtiä, mutta köh, ne ei oikein onnistunut, hups. Tekemällä oppii ja tietenkin olis varmaankin jees jos olis ollut erilaista objektiiviakin, vaikka asetuksethan siihen enemmän vaikuttaa.

Kuitenkin, vietin siis viikonloppuni melkeen pois sivistyksestä savun keskellä - partioleirillä. Hillusin siellä katolla, join kahvia ja juttelin. Valvosin ihan liikaa ja haisen ihan savulta - ja niin haisee Rikun hupparikin. Tui.Viikonloppu meni kuitenkin hyvin, oli ihan mukavaa.

Nyt kuitenkin katoan stressaamaan huomista työssäoppimispäivää ja mahdollisesti pyytämään äidiltäni rahaa - taas vaiheeksi - jotta voin käydä ostamassa mustan t-paidan itselleni ja sitten mustat tia jotkut tummemmat farkut D: Sitä ennen tulisi keksiä joku hätäratkaisu huomiseksi sen mustan t-paidan varalle.. Yh, mä niin vihaan ku en käytä t-paitoja ja vaikka käyttäisinkin niin ne ei todellakaan ole mustia.

Viettäkää mukava loppupäivä. Kiitän ja kuittaan.


9.4.2015

Koirien kuvaaminen on hankalaa


 photo koira3jr_zpsvyun6g9m.jpg

 photo koira1_zpsy3jbvb8w.jpg

 photo koira2_zpsvacnxa4y.jpg

 photo selfie_zps0c5dryo0.jpg


Meiän koira pelkää jostain syystä kameraa ja näin ollen oikeasti menee sitä pakoon. Mulla on siitä joo pari kuvaa, vaikka oikeestihan ne on tosi vanhoja ja huonolla kuvalaadulla varustettu. Eikä kameroiden pelkääminen rajotu vain ja ainoastaan järjestelmäkameraan, vaan myös ihan aikusten oikeasti puhelimen kameraan.

Mussutan kuitenkin suhteellisen tyytyväisenä suklaata, joka tuotiin mulle vähän aikaan sitten. Okei, toi suklaa on pahaa, kuten yleensä aina suklaamunissa, mutta suklaata sekin. Toisaalta taas mun pitäs pakata, sen tosin jätin suosiolla huomiseksi.

Mä oon kanssa huomannut, että saan lähteä suhteellisen vapaasti nykyään. Tänäännkin Emmaliini soitti mulle, ok soitettiin kahteen otteeseen vissiii ristiiin, ja kysy mua teoriassa seuraks. Koska mä haluan välttää siivouspäivän kaikin mahdollisin tavoin, niin totta kai mä hyppäsin skootterin selkään ja ajoin takas kaupunkiin.
Ja se oli oikeasti hyvä päätös.

Nyt ette kuitenkaan kuule musta ennen sunnuntaita! jos silloinkaan, leireilemään olen metsään lähdössä. Tuitui, pitäkää hauska vklp.

7.4.2015

Sain diabeteksen sun söpöydestä


 photo Collage_zpsycoacs6z.png

 photo selfie2_zpsyxmnqtj9.jpg


Mä kuulen tosi harvoin loppupeleissä olevani kaunis tai edes nätti, mutta sanaa söpö kuulen sitäkin useammin. Oon kuulemma laittoman söpö Rikun huppareissa ja pipossa. Ja otetaan huomioon että mun päällä nuo hupparit on varmaan kaks kokoo liian isot :c

Kuitenkin, heräsin keskellä koulupäivää siihen, että tänään on tiistai. Kyllä, tiistai. Ei maanatai, eikä keskiviikko vaan tiistai. Tiiättekö mitä tiistai tarkoittaa? Partiota. Ainoata harrastusta, josta oikeasti on ollut mulle jollain asteella hyötyä - liikuntaharrastus ei toisaalta olisi pahitteeksi mullekkaan, pitäsköhän alottaa lenkkeily?

Oli kuitenkin ihana huomata tänäänkin, miten aurinko pikkuisen paistoi. Ihan vähän vaan, sillai söpösti kurkisti pilvenreunalta ja sai mut hymyilemään. Näytin muutenkin kuulemma tarpeettoman iloselta ku sain töhrii mun ihanalla Nordean kuulakärkikynällä Rikun vasemman käden.

Muutenkin löysin lisää luettavaa kirjastosta ja tajusin, että mulla oli varmaan tänään huonoin mahdollinen asuvalinta aamulla. Ja ruokalaan kävellessä. Oli ihan tarpeettoman kylmä. Sain kyllä söpön avaimenperän skootterin avaimeen, ei siinä mitään. Nyt siinä killuttelee söpö pieni possu, tuitui.

Pitäis alkaa vaan kantaa kameraa säännöllisemmin mukana, just jos vaikka sattuu tollane mukava aurinkoinen sää. Ne aurinkolasitkin on juttu, joita vois mukana alkaa kantaa, mutta laiska kun olen, ne jää usein kotiin. Ehkä ne taas pian eksyy mun povariin lämmittämään kylkeäni.

5.4.2015

Höyryä, pelaaja ja loma


 photo pelaaja3_zpsmiq7l8us.jpg

 photo pelaaja4_zpslt6lffwl.jpg

 photo pelaaja1_zpsvr1s4tke.jpg


Kun amis alko, ni mä alon oleen sellane, et en enää oikeastaan pitänyt lomista. Mä en koskaan tehnyt niillä mitään, eikä mulla ollut ketään, jonka kanssa viettää aikaa [poikaystävän lisäksi siis], joten ne alko oleen sitä aikaa, ku vaan istuin kotona ja kuuntelin, miten ihanaa ihmisillä oli ja sitä rataa.

Tää loma kyl alko hyvin. Mä olin jotenkin positiivisempi ku aikoihin, vaikka normaalisti viikonloputki masentaa, koska mä tiiän et ketään ei kiinnosta lähtee mun kanssa mihinkään ja joudun masentumaan vain kotona.

Mutta kuitenkin, viimeisimmät päivät on mennyt suhteellisen hyvin jopa; en oo itkeny niin paljoa yksin, vaikka itkenyt olenkin, valvosin viimeyönä neljään ja muutenkin luin odotetun Pelaajan kannesta kanteen. Kahvin kanssa totta kai.

Ja kattosin Ensisilmäyksellä w/Riku loppuun, jonka jälkeen teoreettisesti laitettiin pyörimään Moderni perhe, mutta oikeesti päädyttiin siihen, että toine pelaa ja mä kirjotan parhaillani postausta. Hmm, kaiketi se niinkin menee?

Mites teiän loma?

1.4.2015

Tumblr pls | Aprillipäivä




Mä en oikeesti muista päivää, millon en olis käyttäny tota "siinä on sitä jotain" -lauseelle. Sitä on ihana käyttää ihan kaikessa, se on paras lause ikinä. Ja luokan jätkät nauraa ihan saatanasti. Ja varsinaisestihan se on vaan hyvä, tai toisaalta, en mä tiiä.

Välillä tuntuu et oikeesti olisin osa luokkaa, mut suurimman osan ajasta et en olis. Ei siinä mitään, ut raja alkaa menemään siinä kohtaa, kun luokanvalvoja alkaa puhumaan, että oon siirtynyt takapenkille istumaan ja et kaverini istuu nyt ihan yksin siellä edessä. Se ottaa hiukan tunnon päälle.

Ja vaikkei sitä tulisi ottaa mitenkään henkilökohtaisesti, niin mä otan sen jollain asteella. Eikä se mitään, että kaverit siitä sanoo - todellisuudessa ne hyvän päivän tutut - mut se, et luokanvalvoja alkaa siitä sanomaan, ei. Eikä sen kyllä kuuluis puuttua mun yksityiselämäänkään.

Huoh.

Ihmiset osaa olla hankalia, eivätkä todellakaan mukavia. Mä en tiiä, mut ulla on luokassa 1 kaveri ja loput on aikaliki hyvänpäivän tuttuja. Tai jotain siihen suuntaan. En mä enää edes ole varma, et miten paljon mulla loppupeleissä on kavereita. Vaikka mä viihdyn yksin, niin siitäkin huolimatta oon sosiaalinen ihminen, joka kaipaa koko ajan juttuseuraa. Eikä se oikeen auta että Riku on suurinpiirtein ainoa jolle juttelee. Tokihan riku. nyt. loppu.  akvaariolla on seuraa ja sitä rataa, muttakun. Sielläkään ei oo kaikkia aina, ja en mielelläni tuijottelis siellä tiettyjen ihmisten naamoja tai niiden älynväläyksiä aiheista "kaikkien pitäisi tietää mikä on tahko eikä puhutella niitä sivuina". Opiskeli muuten lukiossa pitkää matikkaa, eikä kenelläkään tule ensimmäisenä mieleen mitään tahkoa. Kuulemma tärkeä asia.


Mulla on tosi paljon huonoja tuntemuksia asioista, mutta sillä ei oikeastaan oo merkitystä missään suhteessa. On totta, että mun tulis olla positiivisempi eikä negatiivinen kakkianen, joten kaiketi voisin jotain kivaakin teille kertoa;

Loppupeleissähän sillä ei ole mitään merkitystä mitä ihmiset musta ajattelee, se on niide ongelam. Mä oon teoriassa lopettanut ihmisten mielipiteistä välittämisen, vaikka oikeasti välitän niistä vieläkin ihan liikaa. Tokihan tääkin riippuu aiheesta, mutta koen tän edistyksenä. Lisäksi RIKU VOISI NYT LOPETTAA SEN STALKKIMISEN. mä oon vihdoinkin alkanu tuntee itteni nätiks, söpöks ehkä tiettyinä päivinä jopa kauniiks. En todellakaan liian laihaks vaan just sopivaks. Tokihan niitä huonojakin päiviä löytyy, mutta oikeesti, oon just sopiva tälläsenä, vaikka alipainoa onkin.

En enää ite ees tiiä oliko toi jotenkin positiivista tai kivaa mut ainakaan en ollut yhtä negatiivinen ku aina. Kai ehkä toivottavasti mahdollisesti, kiitti Riku.

Ja kyllä, mulla on tosi huono huumorintaju ja sitä rataa :c Oon pahoillani tästä. Oikeesti.