Dec 24, 2015

Assassiinikaksoset Lontoossa | Peliarvostelu

SAATTAA SISÄLTÄÄ SPOILEREITA! Sinua on varoitettu :)
//pahoittelut kolmesta eri versiosta - mulla oli hiukan teknisiä ongelmia sen kanssa, miten teksti menee..

Nimi: Assassin’s Creed: Syndicate
Kehittäjä: Ubisoft Quebec
Julkaisija: Ubisoft
Alustat:  Xbox One, PS4, Windows
Testattu: PS4

Tämän vuoden uutuuksiin kuuluva Assassin's Creed Syndicate ei jätä ketään kylmäksi; vaikka viime vuoden Unity olikin suhteellisen suuri floppi tavalla tai toisella, ei Syndicatesta voi samaa sanoa. Muistan elävästi korvissani pari viikkoa (tai jopa päivää) parin kaverini sanovan, kuinka Syndicate tulisi olemaan jollain asteella bugeja täynnä ja Ubisoft vain rahastaa myymällä keskeneräisiä pelejä.

Opetteleminen on nössöille.
Siinä missä melkein jokainen - lukuunottamatta ensimmäistä, sekä Liberationia - Assassin's Creed alkaa siitä, miten rakas päähenkilömme johdatetaan Creedin saloihin, tekee Syndicate tässä poikkeuksen. Assassiinikaksoset Jacob ja Evie Frye ovat täysverisiä assassineja jo valmiiksi, vaikka heissäkin on vielä erikseen kehitettävää.

Molemmissa hahmoissa on myös eroja; Jacob on se hahmo, jota on kehitetty hieman pintaa syvemmälle ja Evie taas se, jonka pintaa vain raapaistaan. Evie on kuitenkin hillitympi kuin Jacob, eiköhän sen verran voi kuitenkin itse pelistäkin paljastaa.
Vaikka kaksosten välillä onkin eroja he luovat silti saumattoman tiimin joka taistelee Lontoon vallanneita Templareita vastaan.

Eivätkä nämä tehtävät todellakaan ole yhtä ärsyttävän raivostuttavia kuin Borgiatowerit. Näissä ne ovat suhteellisen helppoja - toki riippuu millä tasolla on. Evien ja Jacobin välillä on helppo hyppiä, halusi sitten kumpaa tahansa pelata vapaassa maailmassa - määrättyjä tehtäviä ei nyt tietenkään voi pelata millä tahtoo.

Lontoon vapauttamista ja jengisotia
Syndicate kuitenkin keskittyy enemmän Lontoon vapauttamiseen kuin Shroud of Edeniin. Niimpä tehtävissä pelataan enemmän Jacobilla kuin Eviellä. Jacobilla oli muutenkin päämääräisempi tavoite Lontoon vapauttamisessa - hän oli se joka alunperin halusi Rooks-jengin perustaa, Evie ei aluksi oikein ideasta pitänyt, loppua kohden se ilmeisesti olikin ihan hyvä idea.

Kuten jo mainittu, oli myös Syndicatessa erinäisiä alueita, joita vapauttamalla pääsi liikkumaan vapaammin ilman häiriötekijöitä alueilla. Tässäkin oli hankaluutensa - joissain piti hiippailla ja joissain saattoi vain rymistää sisään. Ja tietenkin toisella nämä olivat helpompia kuin toisella - itse koin Eviellä hiipimisen helpommaksi kun taas Jacobin kanssa saattoi vain rymistellä sisään.

Missä nähdäänkin jo hahmojen erot; Evien taidot keskittyvät hiipimiseen kun Jacobin taidot keskittyvät voimaan.
Kuten Unityssakin, saattaa Syndicatessakin levelien avulla saatuja taitopisteitä käyttää miten tahtoi. Molemmat hahmot saivat omat taitopisteensä ja näin ollen pääsivät leveleitä ylemmäs samaan tahtiin. Ainoa vain että osa taidoista oli vain Evielle ja osa Jacobille, mikä on myös ihan ymmärrettävää ja samalla korosti hahmojen hienoisia erikoisuuksia.

Eniten Jacobin ja Evien sisarussuhteessa itseäni viehätti se, miten hahmoihin voi samaistua - mikäli siis omistaa pikkuveljiä, kuten minä. Se, miten molemmat naljailivat toisilleen oli jotenkin todellä hyvin kuvattu, vaikka Evietä ei sen enempää ollutkaan luonnekehitetty, kuten Jacobia. Jacob nyt muutenkin oli Syndicatessa pääosassa.

Eri kehittäjä, onnistumisprosentti 100?
Vaikka Unityn on kehittänyt Ubisoft Montreal, Syndicaten on kehittänyt Ubisoft Quebec, joka oli saanut keskittyä 100% vain ja ainoastaan yksinpelin kehittämiseen. Jonka takia myöskään itse en ainakaan PS4 versiolla mitään massiivisia bugeja nähnyt - eri asia PCllä, silläkin tulen aikanaan vielä pelaamaan pelin läpi.

Tokihan tälläisenä aikakautena tulee vain hyväksyä se fakta että bugeja löytyy lähes jokaisesta pelistä. Toisissa enemmän ja toisissa vähemmän. Se, miten niihin sitten suhtautuu on ihan ihmisestä kiinni.

Onnistumisprosentti ei siltikään omasta mielestäni yltänyt sataan, vaikka eri kehittäjä olikin. Itse pelinä Syndicate oli helpompi kuin Unity, mikä on silkka huojennus. Tarina meni paikoittain hieman ehkä ontuvasti eteenpäin - aluksi se meni nopeasti ja loppua kohden ehkä hieman hitaammanpuoleisesti.

Koko tarinan lopetus oli kyllä hieno, se täytyy myöntää. Pelin loputtua ilmestyi vielä hieman lisää tehtävää, mikä noh, saattoi aavistuksen verran puuduttaa - jotkut tehtävät toistivat hieman itseään.

Kuitenkin olin Syndicateen enemmän kuin tyytyväinen - arvosasanaksi siis antaisin 9.5/10, joka on korkeampi kuin aiemmin parhaimmaksi AC-sarjan rankkaamani peli. Tällä hetkellä ykkössija kuuluuu kiistatta Syndicatelle, joka miellyttää niin graafiselta ulkoasultaan kuin gameplayltäänkin.

Peliä suosittelen kuitenkin kaikille, joita vähänkään kiinnostaa teollinen Lontoo, Assassin's Creed sarjana ja kiinnostui hahmoista.

No comments:

Post a Comment

Kyllä, kommenttien valvonta on käytössä. Ja ei, älkää lähettäkö viestiänne montaa kertaa. Kyllä, luen kaikki kommentit, vaikken niihin vastaisikaan.

Kiitos.