26.5.2017

Laran nousu | Peliarvostelu




Nimi: Rise of the Tomb Ride
Kehittäjä: Crystal Dynamics
Julkaisija: Square Enix
Alustat: Xbox One, 2016 eteenpäin PS4&Win
Testattu & läpipeluu: Xbox One


Rise of the Tomb Raider on vuonna 2015 julkaistu videopeli, jonka löysin Gamestopista edulliseen hintaan - 9,95 euroa + 1 euron vakuutusturva, jolloin on mahdollista vaikka sirkkelöidä peli katki ja silti saada rahansa takaisin. 

Itse peli on loppuviimeiseksi todella viimeistelty, joten varsinaista valittamisen aihetta siitä ei löydy. Paitsi ehkä tarina, liikkuvuus, edelleenkin tuplapistoolien puuttuvuus,  sekä miljoona muuta pientä asiaa, jotka pelintekijä olisi voinut tehdä paremmin pelaajan mielestä.

Mistä kaikki alkoi?

Mutta jos nyt aloitetaan kuitenkin ihan alusta, siis siitä mistä kaikki alkoi. Tarina alkaa tällä kertaa täysin päinvastaisesta paikasta kuin viime pelissä - tällä kertaa ollaan vuoristossa, lähestyvässä lumimyrskyssä. Laralla on kaverinaann Jacob, joka vaaroja uhmaten jatkaa Laran kanssa yli vuoren tai vähintäänkin vuoren yli. 

Valitettava totuus kuitenkin on se, että alussa ei oikein ole mitään uutta - Lara joutuu jatkamaan matkaa yksin ja toteaa radioviestimen välityksellä toverilleen, että “Hei, mun on tehtävä tää yksin, joten älä pls seuraa mua!”
 Joten, vuoren huipulta Lara päätyy laaksoon, joka on täynnä lunta ja ainoan pakokeinon edessä on karhu. Ja viholliset - jotka ovat muuten saman aarteen perässä kuin Lara - tulevat aivan perästä.

Tässäkin tarinassa, kuten edellisessäkin on magiaa mukana. Edellisessä osassa kyse oli kirouksesta ja nyt kyse oli.. No tavallaan, tavallaan samasta asiasta. Riippuu minkä laskee kiroukseksi. 

Itsepäisyys vaiko ihmisten auttaminen

Lara on itsepäinen, sen voin myöntää. Varsinaisesti tämäkään peli ei avaa Laran luonnetta, vain sen, että hän on itsepäinen ja puolustaa uskomaansa viimeiseen asti - kunhan se on oikein ja sillä voi pelastaa isän kunnian. Ja saada kaiken vielä oikein. Palata kotiin sankarina.
Ja tapattaa muutama sata ihmistä reissullansa.

Kevyt retki tutkijalle, eikö?

Toden totta, Lara on kokenut reissullaan vaikka mitä. Olosuhteita aina trooppisesta lumimyräkkään. Ehkä hänellä on siis oikeus olla hieman itsekäs. Tai sitten ottaa ystävän apu vastaan? Lara on kokenut elämässään todella, todella paljon, joten on itsestään selvää, että mikäli Lara haluaa jotain hän sen myös saa.

2015 vs 2013

Vaikka itselläni on edelleenkin todella huonot refleksit sekä ongelmanratkaisukyky, olivat mielestäni optional tombit monipuolisempia verraten edelliseen peliin. Toki täytyy myös huomata, että edellinen, vuoden 2013 peli taisi olla ensimmäinen tätä “uuden konseptin” Tomb Raideria, jos sitä nyt yleisesti haluaa konseptiksi sanoa.

Hieno juttu peleissä on se, että ne tuntuvat aina olemaan parempia kuin edeltäjänsä. Tästä osasta nautinkin enemmän kuin edeltäjästään. En pelkästään grafiikoiden vuoksi, mutta yleisesti myös pelin ohjauksesta. Laraa oli kuitenkin yhtä vaikea ohjata kuin viime kerrallakin, tosin tällä kertaa ohjakset olivat edes hieman tutumpia.

Koska kuitenkin pelasin tämän konsolilla, enkä PCllä, voin sanoa, että grafiikat hämmästyttivät. Ei sillä, oma Quadro2000-näyttikseni ei olisi jaksanut pyörittää tätä peliä samanlaisilla grafiikoilla kuin mitä Xbox One pystyi.  Vertailtuna nämä kaksi ovat grafiikoiltaan suhteellisen samanlaiset - parannuksia tässä uudemmassa versiossa on totta kai, mutta rehellisesti uudemmassa oli omaa silmääni mielyttävämmät grafiikat. Vaaleammat ja realistisemmat. 
Realistisuudesta tulikin mieleeni, niin haluaisin mainita sen, että vaikka pelissä grafiikat ovatkin realismin huipulla, niin Laran loukkaantuminen sekä parantuminen haavoistaan on aivan omaa luokkaansa.

Tarinan kehityksen suhteen ei vieläkään oltu oikein edistytty, tai parannuttu. Okei okei, tarina oli oikeasti parempi kuin viime vuoteen verrattuna, ainahan se on. Tarinan takia en tätä uudestaan kuitenkaan ihan heti ainakaan pelaisi, katsotaan sitten parin kuukauden päästä. Tai vuoden.

Peliä yleisesti suosittelisin kaikille, jotka ovat sarjan vannoutuneita faneja - tai niille, jotka haluavat ensi kosketuksen sarjaan. Pelillisesti se on juuri sitä Lara Croftia, mitä saattaakin peliltä odottaa, seikkailua sekä tutkimusmatkailua.