Better graphics doesn't mean a better game | Peliasiaa

Gaming rule 68#

Mikä tekee pelistä hyvän? Mitkä ovat "hyvän" pelin kriteerit? 

Nii'i. Sen kun tietäisi. "Hyvät pelit on tehty hyvista, tarkoista grafiikoista, mahtavasta tarinasta, mahtavammasta musiikista sekä parhautta hipovasta pelattavuudesta!"

Mä olen ennenkin puhunut pelaamisesta. Viime kerralla aiheena vaan oli enemmänkin konsolit, "aseet", oma kokemus pelaamisesta ja mikä tärkeintä -, pleikkarin ohjaimen ylistys.

Nyt kuitenkin mun olis tarkotus puhua hieman grafiikoista, tarinasta, pelien musiikeista ja pelattavuudesta. Mun tuurilla kuitenkin eksyn sivuraiteille, nohh, ehkä te selviätte sen verran..

GRAFIIKAT, on asia, johon pelaajat yleensä kiinnittää ensimmäisenä huomionsa. Peleiltä aletaan pikkuhiljaa vaatia realistisia grafiikkoja, mutta yleensä panostettaessa grafiikkoihin [ ja uskomattoman realistisiin kasvoihin.. ] tarina kärsii. Ei aina, useimmiten. Ja tarinan kärsiessä, peliä ei huvita pelata, vaikka olisi kuinka realistiet miehen kasvot. Tai naisen.

Oikeastaan, mä otan itse mielummin huono grafiikkaisen pelin hyvällä tarinalla. Oikeasti. Jos pelissä on hyvä tarina, se voittaa mennen tullen hyvä grafiikkaisen pelin huonolla tarinalla. Koska mulla loppuu nopeasti kiinnostus peliin jos tarina ei nappaa.

Sitten on niitä pelejä, mitä voisi pelata uudestaan ja uudestaan. Esimerkiksi Sly Cooperit. Mä rakastan niiden tarinaa, kakkosen ja kolmosen, jos pilkunviilaajiks ruvetaan. Jos tarina on pelissä kiinnostava, mun on pakko pelata ne ensin suomeksi, jos tähän on siis mahdollisuus, ja sitten vasta englanniksi.

Slyissa grafiikka ei ole vielä niin hyvää, Sly 4'sessa se hippokin jo sitten miu makuun aivan liian hyvää Sly peleiksi. Asiaan tosin saattaa vaikuttaa se, että todellisuudessahan Sly 2+3 on pleikkari 2'selle, kun taas Sly 4 on suunniteltu PS 3'selle.

Ymmärtääkseni.

Ja sitten on tietenkin "ylistetty" Telltale. The Walking Dead ja Wolf Among us -peleistä tuttu peliyhtiö. Jälleen yksi pelejä valmistava yritys, joka tekee mahtavilla tarinoilla varustettuja, sarjakuvamaisia pelejä, jotka todellakin sieppaavat mukaansa. Vaikkei Telltale grafiikallaan hämmästytäkään, ovat tarinat saaneet paljon kiitosta. Monet ovat ylistäneet, ymmärtääkseni, kuinka hieno tarina peleistä löytyy etcetc.

Pelattavuus on myös yksi pelien ominaisuuksista, jotka vaikuttavat siihen, pelaako pelin loppuun vai ei. Itse olen huomannut, ettei miu tee mieli pelata pelejä, joissa on jotenkin hassu ohjattavuus/se tökkii/on muuten vaan perseestä.

Oon myös joskus kailottanut, kuinka hyviä FPS'ssät ovat vaan enpä enää -, kolmannesta persoonasta kuvatut ovat tällä hetkellä tuplasti parempia. Tosin, pelilistoilta löytyy vielä Bäfä.. Viikonlopuksi löytyikin juuri tekemistä.

Mä en sitten tiiä, jokasella on oma makunsa pelattavuudesta ja silleen, valitettavasti mä en voi vaikuttaa siihen.

Tarinasta jo puhuttiinkin w/grafiikka, ah, pelimusiikki. Mä en koe, että musiikki on hirveän suuressa osassa peleissä. Joo tokihan sillä saa luotua tunnelmaa ja niin eespäin, mutta. Kun. Se. Ei. Ole. Niin. Tärkeää. Paitsi tappelukohtauksissa.

Siinä tarvitaan oikeesti jotain eppistä battlemusiikkia koska ainakaan mä en jaksa kuunnella, jos joku huutelee joitain "taisteluhuutoja"/"reploja" seillä kesken taistelun, ehei.

Mä en muutenkaan ymmärrä, miten ihmiset kokee jotenki pelimusiikin tärkeeks. Mä harvemmin pelaan äänet päällä, just sen takia koska sielta saattaa tulla melkeen mitä ääniä tahansa, plus vihaan tiettyjen pelien ääniä ja mulla soi yleensä oma musiikki kuulokkeista, jos tarkkoja ollaan.

Hassua.

Jokasella kuitenkin on mielipiteensä tästäkin, ainakin pelaajilla, miksei muillakin.

Mä olen monessa kohdassa hehkuttanut, miten paljon parempi pleikkari on, kun verratana boxiin. Pleikkarin ohjain sopii käteen paremmin, mun mielestä siihen tulee paremmat yksinoikeuspelit.. Se on vaan kaikin puolin mulle parempi konsoli.

Mutta mä olin väärässä. 

Mun on pakko nyt myöntää tää, mutta tasan yks kohta mun superpitkästä listasta on virheellinen. Mun uusin rakkaus, Tomb Raider, tulee _yksinoikeuspelinä_ boxille. Mun suureksi suruksi Rise of the Tomb Raider tulee boxille. 

Hnnnggg. 

Oikeastaan tässä asiassa lohduttaa se, että sopimushan ei ole lopullinen. + Miun ei ole järkeä hommata Onea yhden yksinoikeuspelin takia. 

On myös hassua ajatella, että ihmiset oikeasti valitsee konsolinsa yksinoikeuspelien mukaan. Okei joo, mä ymmärrän, ne on tärkeitä ja yksinoikeuspeleillä yriteään varmistaan konsolin myytävyys ja silleen, mutta tokihan on menetys, jos ei jokin tietty peli tulekaan sille konsolille, jonka sä omistat.

Tää myös pistää miettimään, että kumman konsolin tulen ite joskus tsiljoonan vuoden päästä tulevaisuudessa hankkimaan. Ja voi kyllä, mä mietin sitä jo nyt, vaikka sillä ei ole minkäänlaista seksuaalista merkitystä mihinkään suuntaan.

Uskoakseni.

En siltikään väitä, ettäkö Boxi olisi huono konsoli. Mut mä en myöskään sano, että se olis tän yhen yksinoikeuspelin myötä parempi konsoli, kuin Pleikkari,

Yh, eikai tästä muuta voi sanoa. Ainakaan nyt. Katsotaan sitten myöhemmin. Propsit sille, joka luki kokonaan ;)