Sep 16, 2014

Pelkoa vai salaisia toiveita?


 





Onko se vaan pelkoa vai toivotaanko me vaan salaisesti sitä? Onko pelkoa edes olemassa?

Ihmiset kuitenkin plekää aina sillon tällön hassuja asioita. Vaikka me tiedostetaan kun katotaan ikkunasta yöllä pimeellä, ettei siellä ole mitään, niin silti me ei uskalleta aina katsoa sinne. Miksi?

Ei siis sillä, että mä uskaltaisin. Mä pelkään aina ihan hassuja asioita -, esimerkiksi oltiin Tynskän kanssa + koiran kanssa lenkillä yhellä valaistulla hiekkatiellä ja alettiin vaan puhuu pelottavista asioista. Totesin siihen jotain, et "Joskus kun olin kakkosluokalla, en uskaltanu kulkea siitä" ja hän vaan totes siihen, et "Tuli mieleen vaan Jammu-setä" ja sen jälkeen en oikeesti suostunu päästään jätkäst irti.

Mä muutenkin pelkään aina ihan hassuja asioita. Yh, mä en tykkää pelätä. Pelkääminen on itsessään jo pelottavaa, eikä se oikeen sovi mulle.
Mutta mä silti tiedostan, että mä tuun aina pelkäämään, eikä siinä oo mitään väärää, ehkä. Riippuu kenelle kerrot.

Muuten mulle kuuluu kyllä hyvää, vaikkei sitä ehkä mun olemuksesta uskoiskaan. Se vaan tuppaa olemaan niin, etten mä osaa näyttää aina sitä, että olisin tyytyväinen. Tai iloinen. Tai itsevarma. Tai mitään muitakaan tunteitani. Elämä on aina välillä hankalaa,

Mun päätä särkee, eikä ajatus oikein juokse. Kahvi olis jees, mut sitä ei ihan koulun penkiltä nyt heti saa. Huoh, joku vois tulla mun sijasta tänne säätään ton ohjelmoinnin loppuun? Kelpaisko?

No comments:

Post a Comment

Kyllä, kommenttien valvonta on käytössä. Ja ei, älkää lähettäkö viestiänne montaa kertaa. Kyllä, luen kaikki kommentit, vaikken niihin vastaisikaan.

Kiitos.