Astetta "syvällisempi" postaus itsemurhasta olevinaan "kristilliseltä" kannalta tehty tutkimus.
_______________________________________
Suomessa
itsemurhien teko on naisien keskuudessa yleisempää, kuin miehien. Naisien
itsemurhaprosentti on Maailman terveysjärjestö WHO’n mukaan maailman toiseksi
suurin Suomessa; miehillä tämä prosentti on viidenneksi suurin maailmassa.
Esimerkiksi
vuonna 1998 15–19-vuotiaat miehet tekivät 39 itsemurhaa koko Suomessa. 2000 luvulle päästäessä luku oli tippunut 35
ja sitä seuraavana vuonna 27. Vuonna 2011 luku oli 15–19-vuotiaiden miesten
joukossa 34.
Saman
ikäiset naiset taas tekivät vuonna 1998 9 itsemurhaa, 2000 luvulle päästäessä
11 ja 2011 yhdeksän. *
© emilia ahokas, 30.4.2014
Voidaan siis
todeta, että miehet onnistuvat itsemurha-yrityksessään herkemmin kuin naiset;
koska miehet käyttävät usein aggressiivisempia itsemurhamenetelmiä ja näin
ollen kuolevat naisia useammin. Naisten
itsemurhayrityksiä myös luetaan pelkiksi huomionhaun yrityksiksi. Suomessa
yleisin kuukausi tehdä itsemurha on toukokuu.
Useimmiten
syy itsemurhaan löytyy yllättävän läheltä; koulukiusaaminen, jota ei ole
yritetty lopettaa, masennus, mielenterveyden häiriöt.. Esimerkiksi
skitsofrenia** ja alkoholismi ovat itsemurhaa kasvattavia tekijöitä.
Kysymys
kuitenkin faktatietojen jälkeen kuuluu; Miksi?
Miksi
ihmiset tekevät itsemurhan? Mikä on heidän tarkoitusperänsä? Mitä he hakevat
tällä?
Vai hakevatko
he mitään?
Onko
kyseessä vain viimeinen hätähuuto maailmalle, joka on ajanut ihmisen siihen
tilaan, että viimeinen pakokeino on itsensä murhaaminen.
Kenelle syy
siis oikeasti vieritetään?
Miksi sitten
valitsin tällaisen.. Vaietun, salaisen aiheen, josta harva puhuu, tietää, ja
ketään ei valita, tai välitä, miten asian käsittää.
Hmm,
uskoisin itse aihevalintani juontavan vähintään jollakin asteella
mielenkiinnosta, mutta myös samalla halusta. Haluan oppia itsemurhasta enemmän
ja tällä tavalla se onnistuu kaikista parhaiten. Haluan oppia, minkä takia
ihmiset ovat tehneet/ajattelevat itsemurhaa. Onko nuorilla kyseessä vain se
normaali teiniangstikausi vai onko syvemmällä jotakin muuta?
On kuitenkin
jotenkin huvittavaa katsoa, kuinka joka toinen kolmetoistavuotias valittelee,
että hänellä on todettu masennus; kun kysytään, että kuinka, vastaukseksi
tulee, että mensan nettitestistä. Jos tuolle linjalle lähdetään, voitaisiin
saman tien todeta puolet maapallon ihmisistä saman tien masentuneiksi; itsekin
olen tuota testiä tehnyt -, 70 % näytti minulla joskus.
Miten
masennus sitten on kytköksissä itsemurhaan?
© emilia ahokas, 30.4.2014
Useimmat
masentuneet , eivät toki kaikki, anteeksi yleistykseni, ajattelevat myös
itsemurhaa. Varsinkin siinä vaiheessa, kun heitä ei auteta, tai kuunnella -,
mikään ei todennäköisesti ole musertavampaa kuin se, että kaverit eivät ota
todesta. Masennusta ei kuitenkaan tule sekoittaa minkäänlaiseen mielialojen
vaihteluun (vaikka sitäkin esiintyy masentuneilla), vaan masennuksen tulee olla
lääkärin toteama.
Ei siis
todellakaan riitä, että menet ja teet nettitestin, jonka avulla toteat olevasi
masentunut. Ehei.
© emilia ahokas, 30.4.2014
Kuinka
kristillinen etiikka sitten hyväksyy itsemurhan?
Itse olen
saanut sen käsityksen, että evankelisluterilainen kirkko ei missään nimessä
hyväksy itsemurhaa, ortodoksisesta tai katolisesta kirkosta en sitten tiedä.
Oletukset ovat kuitenkin näistäkin kahdesta kirkosta samantyyppiset, etenkin
katolisen kirkon kannalta -, konservatiivisia kun tuntuvat olevan.
No,
lähdetään tutkimaan asiaa tarkemmin.
© emilia ahokas, 30.4.2014
Tarkistellaan
ensimmäisenä evankelisluterilaisen kirkon kantaa itsemurhaa kohtaan.
Lukemani
mukaan, evankelisluterilaisten kanta itsemurhaa kohtaan oli pitkään
ongelmallinen; harkittu itsemurha johti kunniattomaan hautaamiseen, mutta
harkitsematon hiljaiseen hautaukseen rukouksineen. Nykyisin kuitenkaan ei
evankelisluterilainen kirkko tee erillisiä hautauksia itsemurhan
tehneille/muille kuolleille -, kaikki haudataan samalla tavalla.
Lisäksi se
on synti syntien joukossa, sekä rikkomus Jumalan lakia kohtaan, eikä siis
missään tapauksessa hyvä ratkaisu.
© emilia ahokas, 30.4.2014
Katolisen
kirkon kanta puolestaan riippuu täysin siitä, onko teko suora, epäsuora,
positiivinen vai negatiivinen. Suora teko on automaattisesti itsemurha, jonka
ihminen tekee tietoisesti tahtoen riistää henkensä, epäsuoralla taas
tarkoitetaan oman kuolen tuottamusta niin, ettei ihminen kuitenkaan tee sitä
tarkoituksella, vaikka tietää tekonsa seurauksen. Positiivisen teon tarkoitus
on kirkastaa Jumalaa, negatiivisen taas ei.
Katolinen
kirkko tuomitsee itsemurhan kaikissa muissa tapauksissa synniksi, paitsi
epäsuorassa tai positiivisessa tapauksessa; mikäli kyseessä on toisin sanoen
marttyyrius tai elämän varjeleminen.
© emilia ahokas, 30.4.2014
Ortodoksinen
kirkko taas uskotaan, että Jumala antoi elämän ihmiselle lahjaksi. Jumala teki ihmisestä
Jumalan kuvia ja kaltaisia, antoi meille elämän huolehdittavaksi ja
kannettavaksi, muttei kuitenkaan omistettavaksi. Itsemurhaa pidetään siis
ortodoksisessa traditiossa Jumalan lahjan hylkäämisenä, vastuun kantamisen
epäonnistumisena, sekä epätoivon tekona.
Oliko
käsitykseni oikeassa? Kyllä ja ei.
Yksikään
näistä kirkoista ei hyväksy itsemurhaa, tavalla tai toisella. Katolinen kirkko
tosin tuntuu hyväksyvän sen, jos vain itsemurhan tehnyt (/hänen läheisensä)
pystyy todistamaan, että teki sen epäsuorasta/positiivisesta näkökulmasta.
Hmm, sinänsä
aika jännä. Itsellähän on hieman.. Ristiriitaista sen suhteen, että luenko
itsemurhan synniksi, vai onko se ihmisen omaan moraaliin perustuva valinta. Sillä
vaikka itse kirkkopiireissä jonkin verran pyörinkin, tämä on vaiettu aihe,
josta harva puhuu – tai pikemmin haluaa puhua.
Kristittyjen
pyhällä kirjallakin on tähän sanottavansa. Got Questions.org – sivu sanoo, että
Raamatussa mainittaisiin kuusi itsemurhaa. Abimelek, Saul, Saulin aseenkantaja,
Ahitofel, Simri ja Juudas.
Ainoa
minulle, ”henkilökohtaisesti” tuttu itsemurha näistä on Juudas.
”Silloin
Juudas paiskasi rahat temppeliin, meni pois ja hirttäytyi.”
-
Matt. 27:5, suora lainaus Raamatusta
Näinkin lyhyesti voidaan kuvailla itsemurha. Yhdellä sanalla. Ei
kuitenkaan takerruta siihen.
Raamattuhan ei varsinaisesti määrää ihmisen pääsyä taivaaseen. Se
vain nopeuttaa hänen matkaansa Helvettiin, jos karkeasti asia sanotaan. Ihminen
ei siis joudu Helvettiin sen takia, että teki itsemurhan, vaan sen takia, että
hylkäsi pelastuksensa Kristuksen kautta. Raamatun mukaan itsemurha on kuitenkin
vakava synti Jumalaa kohtaan, koska itsemurha on aina murha, joka taas on
väärin.
Joten voimme vain olettaa, että vain ja ainoastaan Jumalalle
kuuluu päätös siitä, että koska ihminen kuolee. Paitsi siinä vaiheessa, jos on
ateisti, eikä usko Jumalaan.
Kuitenkin kun vertaa Raamatun ja kirkkojen välistä eroa, ei sitä
ole juuri huomattavissa, paitsi jos oikein tarkkaan katsoo. Kun kuitenkin
lähdetään miettimään, onko itsemurha oikein vai väärin, ihmiset vastaisivat
yksiselitteisesti, että kyllä, kyllä on väärin.
Itse en kuitenkaan sanoisi, että itsemurha on niinkään ole väärin
saatikka oikein. Miksi?
Koska mielestäni jokainen ihminen määrää omasta elämästään, vaikka
sinänsä kun miettii onhan se väärin. Mutta kun todellisuudessa miettii, kenen
vika se on, että kyseinen henkilö teki itsemurhan?
Henkilökohtaisesti sanottuna meidän. Koska mitä todennäköisimmin
itsemurha on ollut viimeinen hätähuuto maailmalle, ainakin itse olen alkanut
uskoa niin. Loppuvatko itsemurhan tehneen vaikeudet kuitenkaan? En usko. Sillä
vaikka itsemurhan tehnyt on itse kuollut, hän voi aiheuttaa eräänlaisen ketjun,
jossa joku hänen läheisistään tulisi tai tulee tekemään itsemurhan, jolloin
taas tulisi lisää surua.. Tosin tämä on vain ääritapaus.
Mutta
koskaan ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, ettei itsemurha olisi ollut
moraalisesti oikein. Vaikkei evankelisluterilainen kirkko tähän uskokaan. Jokainen on kuitenkin yksilö
(Lainatakseni erästä hyvää ystävääni), eikä kaikkea pysty tulkitsemaan vain
päältäpäin katsottuna.
Ja koska
jokainen ihminen on yksilö, tuskin kukaan ulkopuolinen voi sanoa
sataprosenttisesti, että miltä toisesta tuntuu. Josta ainakin itse vedän
johtopäätöksen, että jokaisella on oikeus päättää elämästään.
En oikein
tiedä mitä ajatella loppupeleissä. Koska itsemurha on niin vaiettu asia, asia,
josta ei puhuta. Asiasta ei pikemminkin saa puhua.
Itsemurha on
kuitenkin murha.
© emilia ahokas, 30.4.2014
*Tilastoissa
lukee vain yksiselitteisesti itsemurhiksi luokitellut
**nuorella
aikuisiällä alkava monimuotoinen psykoosisairaus, mielenterveyden häiriö,
mielisairaus